Historia

Paltamon alueella on ollut partiotoimintaa jo vuodesta 1919 lähtien kymmenen eri lippukunnan toimesta. Vuonna 1919 toimi Melalahden Partiolaiset, ja joitain vuosia myöhemmin rautatieläisten mukana partioliike saapui Kontiomäkeen leviten siitä Paltamon alueelle.

1940-luvulla Paltamoon perustettiin neljä poikalippukuntaa: Kontiomäen Metsäpojat (1946 – toimien nykyään Vaarojen Vaeltajien nimellä), Raittiuden Ystävät (1945 – 1948), Kontiomäen Nuotiopojat (toimi vain vuoden 1947 ajan) ja Paltamon Partioveikot (1947 – 1964). Lisäksi Paltamoon perustettiin tyttölippukunta Kontiomäen Metsätytöt (1946-1953).

Kontiomäen Metsäpojista ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy Pohjois-Pohjanmaan Partiopoikapiirin Torniossa 27.11.1938 pidetystä piirineuvoston kokousmuistiosta. Sotavuosien tullessa väliin Kontiomäen Metsäpojat perustettiin virallisesti vasta vuonna 1946. Lippukunnan perustamiskokous pidettiin 24.3.1946, jolloin lippukuntaan liittyi 26 poikaa. Ensimmäisenä lippukunnanjohtajana toimi Kainuun Samoilijapiirin vartiotoiminnanjohtaja Paavo Vesa.

Kontiomäen Metsäpoikien taustayhteisöksi tuli Paltamon evankelisluterilainen seurakunta, joka tarjosi lippukunnalle muun muassa taloudellista avustusta ja tiloja toimintaa varten. Vuonna 1960 lippukunnan toiminnassa oli 46 jäsentä ja lippukunnanjohtajana toimi Reino Räsänen.  Tuolloin lippukunnan toiminta oli erittäin aktiivista ja lippukunnan toiminnan perustana oli vartiotoiminta, eikä lippukunnassa ollut sudenpentuja. Tuolloin Kontiomäen Metsäpojat leireilivät aktiivisesti Häyrysenjärvellä ja Pukkisaaressa.

Vuonna 1958 perustettu paltamolainen tyttölippukunta Korven Kipinät tekivät aktiivista yhteistyötä Kontiomäen Metsäpoikien kanssa esimerkiksi yhteisten koulutusten muodossa. Yhteislippukunta Vaarojen Vaeltajat perustettiin 26.1.1977. Kontiomäen Metsäpojat ja Korven Kipinät toimivat Vaarojen Vaeltajien perustamiseen saakka.

Kontiomäen Metsäpoikien toiminta päättyi juridisesti 9.3.1977, ja Kontiomäen Metsäpoikien varallisuus ja omaisuus siirtyi Vaarojen Vaeltajille lippukunnan lopettamispäätöksen myötä. Korven Kipinöiden toiminta oli päättynyt jo vuotta aiemmin eli vuonna 1976. Nykyään Vaarojen Vaeltajat viettävät lippukunnan vuosijuhlia Kontiomäen Metsäpoikien perustamisvuodesta laskettuna, ja perinteisesti vuosijuhlaa on vietetty tasakymmenin juhlavuoden itsenäisyyspäivänä.

Vaarojen Vaeltajien jäsenmäärä oli korkeimmillaan 153 jäsenellä vuonna 1990. Tuon jälkeen jäsenmäärä on laskenut ja on viime vuosina ollut noin 50 jäsenen tietämillä.

Nykypäivänä Vaarojen Vaeltajien toimintaan kuuluu säännölliset viikkokokoukset, ryhmien omat retket sekä lippukunnan omat kesä- ja talvileirit. Lippukunta osallistuu aktiivisesti Paltamon alueen yleisötapahtumiin sekä muiden kainuulaisten partiolaisten toimintaan. Nykyään lippukunnan toiminnassa hyödynnetään aktiivisesti nykyajan teknologiasia innovaatioita ja esimerkiksi viikkokokouksissa päästään tutustumaan 3D-tulostamiseen ja JOTA-JOTI-tapahtumaan.

Kontiomäen Metsäpoikien taustayhteisönä toiminut Paltamon evankelisluterilainen seurakunta on edelleen taustayhteisönä mukana mahdollistamassa partiotoiminta Paltamossa Vaarojen Vaeltajien myötä.

Vaarojen Vaeltajat viettävät 80-vuotisjuhlaa 25.4.2026 Paltamossa.

Tämä historiaosuus perustuu Tuula Keräsen kirjoittamaan ja vuonna 2019 julkaistuun partiohistoriikkiin Kivekkäistä Polunjatkajiin – Kainuulaisen partiotoiminnan vaiheita. Partiohistoriikin julkaisija on Kajaanin Eränkävijät ry, jolta voi tiedustella kirjan saatavuutta.